Velcra - Between Force And Fate

Tuure Kilpeläinen - Just

Pelle Miljoona 50 v. - Nosturi, Helsinki 11.2.2005

The Dresden Dolls - s/t

Marble Frame - Promo

Pavians - s/t

Au Pair - Voiko tämä rakkaus olla synti

Major Label - Hold Breath Between Lines

Lovestone - s/t

Mesmer - Sugar Sermon

Mana Mana - Kuolla elävänä - live 2001

Murgeli - Tuulensuu

Unidentified Sound Objects - Richard D. Anderson Album

Rooms - White Noise Addiction

Sairio Shoreline Pathway - Lahja

Disco Ensemble - First Aid Kit

Astro Can Caravan - 21st Century Drifting Episode

Lapko - The Arms

Rubik - People Go Missing

Fat Bullets - Fat Chance!

Mercury Rev - The Secret Migration

Damn Seagulls - One Night at Sirdie's

Riemufestivaali 2005 - S-Osis, Turku

Blueborn - Another Demo

Echo Is Your Love - Paper Cut Eye

2004 - Vuosikatsaus ja artistihaastattelut

2004 - Lukijoiden valinnat

2004 - Toimituksen valinnat, kotimaa

2004 - Toimituksen valinnat, ulkomaat

Rauli Haverinen - Siskoni, olet niin hiljaa

Strange Fruit - Cold Blusion

Silverbullit - Arclight

Dolchamar, Acedia - Semifinal, Helsinki 12.2.2005

Comets on Fire - Blue Catherdal

Underwater Sleeping Society - Uppopalloa progressiivisella otteella

The Phonies - Instant Elation

Siniaalto - Tallentumia

CMX - Cloaca Maxima II

Underwater Sleeping Society - Future On A Plate

Moses Hazy - Again EP




2004
Toimituksen valinnat, kotimaa





Julkaistu: 20.01.2005
Luettu: 549 kertaa
Kirjoittanut: Rockmusica

Siinä missä vuoden 2004 parhaan ulkomaisen albumin selvittäminen oli poikkeuksellisen helppoa, käytiin samasta tittelistä kotimaassa aavistuksen tasaisempi mittelö. Lopulta voittajaksi kruunattiin Magyar Possen loistelias Kings of Time, joka löytyi lähes jokaisen toimittajan henkilökohtaisesta kärkiviisikosta. Pustan porukan menestystä alleviivasivat nimettömän kappaleryväksen edustajat 3 ja 7, joista ensin mainittu osoittautui vuoden onnistuneimmaksi sävellykseksi jälkimmäisen kivuttua sijalle 9. Magyar Possen vanavedessä myös toinen porilaisryhmittymä, Kuusumun Profeetta, kanavoi mainetta Kokemäenjoen suulle. Sukellus sankariheavyn pariin palkittiin albumilistasijalla 6. Kuin lopullisena silauksena satakuntalaiselle musiikkivuodelle Rätön ja Lehtisalon eksentrinen Kaappikellon kummitus haamuili itsensä viidentoista parhaan kotimaisen kappaleen joukkoon.

Puhuttelevaa musiikkia tehtiin kuitenkin myös Porin ulkopuolella. 105 kilometriä kaupungista etelään julkaistiin kaksi vuoden kiehtovimmista debyyttilevyistä. Wojciechin pehmeä unikuvaelma Ystävät, toverit sekä TV-Resistorin kotikutoinen Intiaanidisko rynnivät kumpainenkin kärkikymmenikköön, ensin mainitun luovuttaessa sisältöään myös kappalelistalle (Halipuut, Jäätehinen). Tulokkaiden panos oli muutenkin vahva. Toimitus toivotti ilolla tervetulleeksi niin tiiviin vaihtoehtorockin (Lapko), eteerisen jazz-popin (Korpi Ensemble), tavallisten miesten tavallisen musiikin (Lodger) kuin kristillisen metalcorenkin (Callisto). Kaiken kaikkiaan vuoden 30 parhaan kotimaisen albumin joukkoon mahtui peräti 13 ensikertalaista, mitä voi pitää yksiselitteisen positiivisena ilmiönä.

Erityisen komeaksi luvun tekee se, että siitä puuttuvat vuoden kenties huomatuimmat soolodebytantit, Jarkko Martikainen ja Ville Leinonen. Omien orkesteriensa vakaiksi keulakuviksi juurtuneet artistit sekoittivat palettiinsa sopivassa suhteessa emoyhtyeittensä sävyjä ja maanläheistä maailmanmusiikkia - omaa persoonaa unohtamatta. Palkinnoksi miehet saivat kiittelevän vastaanoton, jota täydensi keskeisimpien sävellysten (Suudelmitar, Kaikki me kuolemme pian, Minä vien roskat pois) menestys kappalelistalla. Mainetta niittivät myös lupaavista orkestereista takuuvarmoiksi ja tyylinsä sisäistäneiksi tekijöiksi kasvaneet Giant Robot, Cleaning Women, Mummypowder sekä Sister Flo. Varsinaiset suurnimet joutuivat puolestaan tyytymään alhaisempiin sijoituksiin - nimensä pienentänyttä Maj Karmaa lukuun ottamatta. Mokoma tippui täpärästi top 15:n ulkopuolelle, Jonna Tervomaa mahtui vaivoin 30 parhaan joukkoon, ja Ismo Alanko ynnä myyntilistoilla dominoineet Eppu Normaali ja Nightwish jäivät kokonaan vaille toimituksen puoltolausetta.

Kappalelistalla hallitsivat pitkälti samat muusikot kuin levyrintamallakin. Toimitus ei onnistunut valitsemaan päättyneelle vuodelle varsinaista nimikkohittiä, vaan päätti antaa kannatuksensa niin eeppiselle post-rockille (Magyar Posse), kansantajuisempaan suuntaan viedylle raskastelulle (Maj Karma), akustiselle tarinankerronnalle (Jarkko Martikainen, Ville Leinonen) kuin viettelevästi kitaroidulle kevyt-rockillekin (Sister Flo). Albumilistan ulkopuolelle jääneistä akteista korkeimmalle nousi Egotrippi, jonka 20 Suosikkia -kokoelmalle piilotettu helmi, Matkustaja, reissasi sijalle 8. Laajimmalla arsenaalilla jyräsi Jarkko Martikainen, joka sai 30 parhaan joukkoon kolme sävellystään. Kahteen noteeraukseen ylsivät Magyar Posse, Sister Flo, Giant Robot, Wojciech ja Kuusumun Profeetta. Vuoden hellyttävimmäksi esitykseksi nousi Ellan ja Aleksin Voikukka, jonka aurinkoisuus onnistui kääntämään puolelleen jopa ne tenavatähtiallergikot, jotka eivät tahdo nähdä alle kouluikäisiä lähelläkään äänitysvälineitä.

Parhaat albumit

1. Magyar Posse - Kings of Time 162 p.
"Vihdoinkin kun maamme valtamediat aina YLEä myöten heräsivät - muutaman vuoden viiveellä - noteeraamaan Pori-rockin "uuden nousun", antoi Magyar Possen Kings of Time -pitkäsoitto näille orgioille samanaikaisesti sekä kliimaksin että kuoliniskun. Tästä eteenpäin on vaikea tehdä muuta kuin pyrkiä simuloimaan sen nautintoja. Yhtyeen onkin tällä hetkellä oltava kotikaupunkinsa musiikkipiirien vihatuin ryhmittymä, sillä tästä ei tie voi viedä kuin alaspäin. Kings of Time on yksinkertaisesti niin upeaa kuultavaa, että sen kuvaileminen sanoin tuntuu vähintäänkin yhtä riittämättömältä kuin kaikista fiineimpien ravintoloiden liha-annokset." -Matias Karekallas 5/5

2. Jarkko Martikainen - Mierolainen 138 p.
"Kolmannella ja neljännellä kuuntelukerralla alkaa jo värähdellä tutulla tavalla, kun lukuisat pienet nyanssit ja taustatekstuurit tarttuvat korviin. Jokainen kappale ryhtyy puolustamaan paikkaansa vahvasti ja kiehtovasti. Martikaisen vuosien saatossa yhä voimakkaammin yhteiskuntasatiiriksi muodostuneet lyriikatkin sulavat paremmin ja ensivaikutelman rautalankaisuus sekä itsestäänselvyys väistyvät muuttuen luontevaksi osaksi musiikkia. Tällä kertaa tekstien aiheita ei ole piilotettu niin monen hupinäytelmän taakse kuin YUP:n levyillä, vaan sanoma iskee selkeämmin vasten kasvoja. Henkilökohtaisemmin, on sanottu ja niin sanon minäkin." -Ville Luoma-aho 4 1/2 / 5

3. Giant Robot - Domesticity 93 p.
"Hämmästelyn aiheeksi nousee se, kuinka kuuden miehen bändi malttaa soittaa näin vähän. Tämän äärimmäisen epäitsekkään tyylitajun takia levy on todella ilmava mutta vähäeleisyydessään erittäin kiinnostava. Pientenkin elementtien merkitys nousee, kun niiden ympärillä on tilaa. Tuomas Toivosen miellyttävä räpäytys ja laulu kuljettavat musiikkia hienosti eteenpäin, ja bändi tukee miestä esimerkillisesti. Biiseissä siis riittää rutkasti seuraamista senkin jälkeen kun sanat on kansista luettu." -Kimmo K. Koskinen 4/5

4. Wojciech - Ystävät, toverit 89 p.
"Muutaman kuuntelun myötä hajanaiset kosketinujellukset, Jari Oisalon ohuesti mumiseva laulu ja kolhosti lonksuvat kitarat varttuvat vahvalla tunnelatauksella varustelluiksi kertomuksiksi, jotka lumoutuvat omasta ilmaisuvoimastaan. Samalla kuulija huomaa elävänsä levyn tunnelmavaihteluita lähes liioitellun intensiivisesti; Lähtöselvityksien painottomuuden vastapainona Yliäänitien käsky "nouskaa siis auton katolle päällänne seisomaan" vaikuttaa vallankumouksen tavoin." -Hannu Linkola 4/5

5. Ville Leinonen - Suudelmitar 84 p.
"Akustista perusmattoa lämmitetään sitareilla, puhaltimilla, marimboilla, mandoliineilla, huiluilla ja ratisevilla kontrabassoilla. Levyn tunnelmien yhteydessä on puhuttu Serge Gainsbourg'n ja ranskalaisen popin vaikutuksesta ja mikäpä siinä. Samansuuntaiset sävyhavainnot allekirjoitan minäkin. Tärkeintä on kuitenkin se, että Suudelmitar on sävykäs, ilmava ja mukavan rauhaisasti svengaava levy - jälleen uusi osoitus Leinosen maagisesta karismasta ja vilpittömyydestä." -Ville Luoma-aho 5/5

6. Kuusumun Profeetta - Sanansaattaja Oraakkeli Salamurha Hyökkäysvaunu 80 p.
"Porin folk-keijukaiset ovat kohdanneet taipaleellaan örkkejä tai muita pimeän puolen kulkijoita; akustiset kitarat on heitetty nurkkaan ja tilalle on kaivettu 80-lukulaiset sankarihevikepit. Mika Rätön mahtipontinen vibraatto syöksee tulenhehkuisia tarinoita sodista ja liekin jumalista niin vaikuttavalla tenholla, että Pekka Streng -orioituneelta kuulijaltakin herkeää ymmärrystä räväkämmälle yleisilmeelle. Kahdeksanhenkiseksi kasvaneesta kokoonpanosta irtoaa tarpeeksi tulta ja tappuraa nostamaan yhtye kotimaisen progressiivisen rockin kärkikastiin."
-Henri Turunen, ei arvosteltu

7. TV-Resistori - Intiaanidisko 67
"Kotikutoisesta äänimaailmasta syntyy hetkittäin vahvoja takautumia niin Kukka-yhtyeeseen kuin esimerkiksi Huomisen otsikot ja 1yy2aa3oo elektroo -kappaleiden pohjalta konsolipoppiryhmä Desert Planetinkin tuotantoon. Intiaanidiskon "elektroklashissa" on kaikki kohdallaan aina pilipali-urkusoundeista soljuviin melodioihin, toisiaan täydentävästä vuorolaulusta oikeaan paikkaan iskeviin rumpufilleihin ja jokaisesta pong-a-longista jokaiseen itsi-kitsi-aijaijaihin." -Matias Karekallas 5/5

8. Cleaning Women - Aelita 63
"Eksentrisesti itseään ilmaisevat aktit sulkeutuvat helposti arvostelun ulottamattomiin, kun heidän säveltaiteisiin ja ajatusmaailmoihin on vaikeaa suhtautua. Cleaning Women sen sijaan luo innovatiivisin keinoin haastavaa musiikkia, joka toimii ilman shokkiarvoa ja mystisyyden verhoa. Loppujen lopuksi nämäkin biisit hyödyntävät popmusiikista tuttuja draaman keinoja. Kun Cleaning Women jalostuu vielä ehkä parin levyn verran, ei siitä puhuttaessa välttämättä tarvitse enää nostaa esille pyykinkuivaustelineitä, sukkahousuja, pölynimureita ja muita hämmästelyn kohteita." -Jukka-Pekka Ronkainen 4 1/2 / 5

9. Mummypowder - Consternation! Uproar! 46 p.
"Consternation! Uproar! liikkuu vaarallisen lähellä lajin tyypillisintä karikkoa, mukiinmenevyyttä. Kaverin uusi tyttöystävä tai kirpparilta löytynyt lämpöisä, mutta hivenen kauhtunut villapaita saa olla mukiinmenevä. Naapurin mummon laiha, mutta pippurinen hernekeitto saa olla mukiinmenevää. Mutta musiikki ei. Mummypowder kieppuu kliinisyyden kupin reunalla läpi levyn. Paikoitellen musiikkinsa on juuri niin pop-hermoja hivelevää kuin kuuluukin, mutta paikoin enemmänkin - aivan niin - tylsistyttävää." -Samu Valleala 3/5

10. Sister Flo - Tragician's Hat 45 p.
"Tragician's Hat ei jätä hetkenkään epäselvyyttä siitä, etteikö Sister Flon musiikillinen itsetietoisuus olisi puhjennut lopulliseen kukkaansa. Vaikka tasaisen pehmeä äänimaailma pitää yhtyeen jatkuvasti Belle & Sebastian -vertauksien tuntumassa, alkaa viisikon sisällöllinen ilmiasu olla entistä pitävämmin vain ja ainoastaan retkueen itsensä kuuloista. Orkesteri osaa yhdistää hädin tuskin mitään tarkoittavat tekstit herkkäpintaisena polveilevaan soittoon niin harmittomasti, ettei musiikin edes aina huomaa soivan. Levy kuljettaa vaivihkaa keskelle kevyen harmonista kokonaistunnelmaa, jonka keskellä autuaan olonsa äkkää vain harvoin sointulähtöiseksi." -Hannu Linkola 4/5

11. Lapko - The Arms 44 p.
"Jo jonkin aikaa underground-piirejä laajemman suosion rajamailla kuplinut Lapko pläjäyttää ilmoille sen, mitä siltä odotettiin: Debyytillinen tiukasti toteutettua ja oivaltavan melodista mäiskettä osoittaa bändin osaavan kävellä mainiosti ilman lainajalkojakin. Keikkojen intensiteettiä ja tunnelmaa jää kaipaamaan, mutta Lapko runttaa teesinsä niin itsevarmasti epäilijän kurkkuun, ettei voi kuin nielaista. Kotimaisen vaihtoehtorockin kenttä kiinnittää myhäillen vakaassa nousussa olevan lupauksen."
-Jouni Teittinen, arvostelu tulossa

12. Korpi Ensemble - Puu 43 p.
"Toisin kuin muutamille lajitovereilleen, yhtyeelle riittää vain vähimmäismäärä oman erityisosaamisen korostamista. Ja kenties juuri siksi sen soitosta välittyy jotakin puhuttelevan aitoa ja maanläheistä. Orkesterin esiintymisessä on korkeasta soitannollisesta tasosta huolimatta valloittavaa ujoutta ja kappaleiden koukuiksi on rohjettu ripustaa häpeilemättömän avoimia pop-sävyjä. Samalla sovitusmaailma on rikas ja omaperäinen; torvien sijasta yhtye luottaa haitariin ja steriilit luupitukset on korvattu aidoilla helistimillä. Musiikki elää itsestään ja sen poskissa on lähes ärsyttävän terve puna." -Hannu Linkola 4/5

13. Lodger - Hi-Fi High Lights Down Low 37 p.
"Hi-Fi High Lights Down Lowlla huomio kiinnittyy aluksi monipuoliseen ja rullaavaan sävelmateriaaliin, hienovaraisiin kaikuihin tuttujen artistien tuotannosta, kylmäverisiin varkauksiin vielä tutummilta artisteilta ja näillä leveysasteilla harvinaisen oivaltaviin lyyrisiin ratkaisuihin. Ensikuuntelu on lupauksia herättävä, muttei niitä täysin lunastava kokemus." -Matias Karekallas 3 1/2 / 5

14. Maj Karma - Sodankylä 35 p.
"Sodankylä jättää ristiriitaisen jälkimaun. Aiempaa kiinnostavamman tuotannon vuoksi sitä on helpompi kuunnella kuin muutamia edellisiä levyjä, mutta perusongelma on yhä tallella: hyviä biisejä on liian vähän. Hienompien hetkien valossa olen silti valmis uskomaan, että vielä kerran Maj Karma tekee rock-levyn, joka on kokonaan kiinnostava ja hyvä. Bändin on löydettävä kultainen keskitie raskaan rautakangen ja herkemmän eetteripyörteen välistä. Kumpaakaan ääripäätä Maj Karma ei kiitettävästi hallitse." -Ville Luoma-aho 3/5

Callisto: True Nature Unfolds 35 p.
"Callistoa voisi ehkä kuvata myös asennemetalliksi, ellei sanaa assosioisi niin vahvasti jenkkilän pomppuhevilaumoihin. Levyn sanoituksissa ilmenee yhtyeen kristillinen tausta, mutta sanahelinää paljon vahvemmin kyseinen seikka kuuluu mielestäni musiikissa, ilmaisun väkevyydessä ja ehdottomuudessa. Suomeksi sanottuna Calliston musiikissa on paljon enemmän munaa kuin tusinassa saatananperkelettä julistavassa bläkkislällärissä." -Samu Valleala 4/5


16. Absoluuttinen Nollapiste - Sortovuodet 1994 - 2004 35 p.
17. Mokoma - Tämän maailman ruhtinaan hovi 32 p.
18. Underwater Sleeping Society - Future on a Plate 29 p.
Moses Hazy - Again EP 29 p.
20. Husky Rescue - Country Falls 27 p.
21. Rättö ja Lehtisalo - Pari lepakkoa Transylvaniassa 24 p.
Risto - s/t 24 p.
23. Endstand: Burning Bridges 23 p.
24. Branded Women - Velvet Hours - Stolen Moments 20 p.
25. Puny - Small Scale 18 p.
Niko Valkeapää - Sierra 18 p.
Kroko: Rabia 18 p.
Hidria Spacefolk - Balansia 18 p.
29. Soul Tattoo - s/t 17 p.
Jonna Tervomaa - Halo 17 p.
Ella ja Aleksi: Lenni lokinpoikanen 17 p.
Circle - Forest 17 p.

Parhaat biisit

1. Magyar Posse - 3 67 p.
2. Maj Karma - Sodankylä 63 p.
3. Jarkko Martikainen - Kaikki me kuolemme pian 59 p.
4. Sister Flo - White Noise 56 p.
5. Ville Leinonen - Suudelmitar 54 p.
6. Mummypowder - Don't Hold Your Breath 49 p.
7. Giant Robot - Public = Shopping 47 p.
8. Egotrippi - Matkustaja 46 p.
9. Magyar Posse - 7 40 p.
10. Lapko: Kill Fuck Die 38 p.
11. Wojciech - Jäätehinen 34 p.
12. Wojciech - Kylmäkäynnistys 33 p.
Jarkko Martikainen - Minä vien roskat pois 33 p.
14. Rättö & Lehtisalo - Kaappikellon kummitus 32 p.
15. Giant Robot - Please Be Here 31 p.
16. Underwater Sleeping Society - Madrid 28 p.
17. Niko Valkeapää - Son dajai 26 p.
Ella ja Aleksi - Voikukka 26 p.
19. Cleaning Women - Teknigrad 25 p.
20. Korpi Ensemble - Blind World 23 p.
Jonna Tervomaa - Viimeinen erinomainen mies 23 p.
22. Absoluuttinen Nollapiste - Romanttinen komedia 21 p.
23. Sister Flo - Shortcuts 20 p.
Jarkko Martikainen - Ruudinkeksijät 20 p.
25. Stalwart - Layered Ironies 19 p.
Mokoma - Uni Saa Tulla 19 p.
Kuusumun Profeetta - Morsius Kuoleman 19 p.
28. Viola - Lovelights 18 p.
Kuusumun Profeetta - Jumalat liekeissä 18 p.
Hidria Spacefolk - Kokkola 18 p.
Elisabeth Underground - Below 18 p.

-Rockmusica

Tulostettava versio: Tulostettava versio


© Rockmusica.net